torstai 27. lokakuuta 2016

huolenpitoa - neljä onnistumista ja yksi hyvä yritys

Ryhdyin vihdoin harrastamaan huolenpitoa - itseni ja omaisuuteni.

Ostin sähköhammasharjan. Tavallinen harjaaminen tuntuu nyt ihan tyhmältä.

Käsittelen kauneimmat ja kivoimmat kenkäni kerran viikossa-kahdessa suojaavilla aineilla. Saavat pysyäkin kauniina ja kivoina.

Ostin nahkaöljyn ja sivelin sillä nahkatakkini. Pehmeni muuten ihan huomattavasti.

Sisäistin viimein kosmetologin sanat siitä, että kuivalle iholle kosteuttava kasvonaamio ja kuorinta silloin tällöin tekisi hyvää. Hankin kosteuttavan kasvonaamion. Ja kuorivan kasvonaamion. Ja hoitavan+rauhoittavan kasvonaamion vähintään puoliksi sen takia, että sen nimessä on "anti-stress". Kaiken lisäksi jaksan levitellä niitä naamalleni inhimillisen pienillä intervalleilla.

Ajattelin ruveta hoitamaan myös hiuksiani. Ostaa jonkin superkosteuttavan hiusnaamion. En löytänyt. Menetin hermoni. Ostin color maskin. Nyt voin pitää latvani kuparinvärisinä. Huolenpidon kannalta ihan hyvä yritys.

Pienestä on ihminen lopulta onnellinen.

tiistai 25. lokakuuta 2016

itseanalyysi FTW


  • INFJ
  • HSP
  • Sininen
  • Melankolinen
  • Elementti maa
  • Turvallisuushakuinen, riskin välttäjä
  • High highs, low lows
  • High maintenance (high reward?)
  • Temperamenttinen, tulistuva
  • tuntuu, että unohdin jotain, mutta eipä ainakaan lopu itsensä määrittely kesken

Itseanalyysi FTW.

Totesin jokin aika sitten (syystä x, paikassa x, seurassa x), että "---ja mä kuitenkin olen aika rauhallinen". Seuraan x kuului mun isosiskoni, joka räjähti välittömästi nauruun.

Mä olin ihan oikeasti aina ajatellut olevani ihan suhteellisen rauhallinen. Onhan mulla siihen kaikki tarvittavat ominaisuudet ja elementit kasassa.

Tuon tapahtuman jälkeen tajusin, että taidan tosiaan olla aika kaukana rauhallisesta. Luotettava, kyllä. Uusien ajatusten suhteen hitaasti syttyvä, kyllä. Järjestelmällinen, kyllä. Jalat maassa, kyllä. Tyyni ja rauhallinen, en. Minä tulistun ja räjähtelen, oikeassa tai väärässä tilanteessa savu nousee korvista ja minä puhun tai huudan suuni puhtaaksi.

No, olenpa taas vähän fiksumpi itseni suhteen.

Itseanalyysi FTW.

Ensin pitää tietää, miten missäkin tilanteissa reagoi ja toimii, ja miksi.
Sitten voi miettiä, pitääkö niistä tavoista - onko kuitenkin ok olla sellainen on, vaikka se onkin ehkä vähän tylsempää tai vaikeampaa kuin jotkin muut tavat, vai onko oman tyytyväisyyden kannalta parempi, jos koittaa sittenkin kehittää itseään johonkin suuntaan.
Ja sitten voi ruveta suunnittelemaan, mitä voisi kehittää ja miten.