Päädyin youtubessa jotenkin sellaseen videoon, että kaikki ehdotukset oli kantria. Pelkkää kantria joka puolella. Kantria kantrin perään. Meinas iskee paniikki. "Just gonna go home, lie down, and listen to country music. The music of pain."
Miten on mahollista, että mun tukka on nyt punasempi ku pari viikkoa sitten? Latvat, argh. Oli hauska, ku totes kaupungilla joskus, että vois mennä sovituskoppiin ihan vaan kattomaan, miltä tukka näyttää kokonaisuudessaan. Toi punanen kasvaa pois vielä seuraavan ikuisuuden, ei viitti niin paljoa kuitenkaan leikata pois, että se häviäis.
Oon jotenkin innostunu väkertämään päähäni lettejä. Kun oon vihdoin oppinu tekemään kalanruotoletinkin. Ja kun tuo otsatukka tuppaa olemaan aika usein tiellä, ni sen voi letittää sivuun. Myös siskontytön mielestä mun letit oli tosi kivat, niistä oli helppo pitää kiinni ja roikkua.
Tänään oon vaan kerran (tai kaks) hukannu kännykkäni. Tai en välttämättä hukannu, mutta en löytäny. Mun kotoa lähteminen on jotenkin hankalaa aina, yleensä hukassa on vähintään puhelin, avain, puhelimen kuulokkeet, lompakko tai huivi. Tai hanskat. Tai kengät. Tai laukku. Vaikka näillä kaikilla pitäis olla aina ihan omat paikkansa, mutta silti. Ei käsitä. Etenkin kenkien hukkaaminen on ollu jännä kokemus. Kai ne jostain syvennyksestä muitten alta sit löyty.
Hohhoi. Dirty Sexy Money polttelee hyllyssä. Siihen aikaan, ku se tuli telkkarista, en tienny ketään muuta, joka sitä ois kattonu. Se oli sitä käsikirjottajien lakon aikaa, ku jaksoja ei vaan tullu ulos. Ja se Dexterin kolmoskausi pitäis ny kattoa loppuun nopiaan, vaikka sit surettaakin, ku tahtois kattoa lisää, ja seuraava kausi on vähän turhan kovissa hinnoissa vielä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti