jumissa

Eilen illalla kateltiin Sky Captain and the World of Tomorrow. Kansi antaa oottaa jotain scifiseikkailun tyylistä, kirkkaita värejä ja huumoria. Värimaailma oli ihan toisenlainen, mutta nätti kyllä - sitä ruskeaa, josta mulle tulee aina mieleen 40-luku, sitä samaa värimaailmaa on vähemmässä määrin myös Captain Americassa. Kaunista kuvakieltä muutenkin. Mutta ei oikein tukenu kerrontaa ja tarinaa. Ja juoni oli vähän mitä sattuu. Vähän heikoks jäi.

Vähän huonommissa elokuvissakin kuitenkin on puolensa. Etenkin, ku on kattonu leffoja aika paljon, myös niitä hyviä ja loistavia, ja katellu ihan mielettömien ohjaajien työtä vähän sillä silmällä. Tukholmasta tullessa kateltiin Lahdessa 13. Ei ihan mun makuun, mutta jännää siinä oli se, että huomasin ihan selkeästi ohjaajan kädenjäljen. Vietettiinkin sit linkissä aikaa ruotien sitä leffaa läpi ja miettien, millaisen eri ohjaaja olis voinu saada siitä aikaan. Muutenkin mun mielestä on hauska kattoa huonompiakin leffoja, ihan teknisistä syistä. Hyvästäkin elokuvasta saa enemmän irti, kun ymmärtää siitä taiteenlajista jotain.

Päivällä laiskotti. Vähän suostuteltuna ajattelin kuitenkin, että jos sitä sais raahauduttua salille tekemään pienen olkapäätreenin. No tein sit vähän jalkojakin, ku yhtäkkiä huvitti. Salilta lähtiessä en meinannu päästä kävelemään pikkuruista mäkeä alas. Jalat meinas pettää koko 500 metrin kotimatkan ajan. Ja kotona sit lösähin meritähdeksi keittiön lattialle, ku en enää jaksanu pysyä pystyssä :D Ja rintalihakset on maanantaista jumissa. Vähän rampa olo siis. Kannattaa pitää niitä parin viikon treenitaukoja ja sit jatkaa ku ei mitään.

Huomio salilta: jos tekee vuorotreeninä vipareita sivulle ja takaolkapäitä, saa olkapäät ja -varret aikamoiseen jökkiin.

Istun sohvalla, jalat sohvapöydällä, ja Olli tuli hieromaan mun jalkoja <3 Mmm.

Ja mä olen vahvasti sitä mieltä, että tänään alotetaan Dexter. Ykköskauden ostin jo aiemmin, kakkos- ja kolmoskaudet eilen, ku oli niin halvat (tai no, järkihintaset). Dexter on hieno mies.