Asunto irtisanottu, uuden vuokrasopimusta odotellaan postissa allekirjoitettavaksi. Pakkaaminen ja tavaran karsiminen aloitettu, eilen lähti neljä laatikollista tavaraa kirpparille ja videodivariin.
Konkreettisia paniikin aiheita tähän mennessä oon saanu aikaan siitä, miten ihmeessä me saadaan tarpeeksi muuttolaatikoita ja siitä, että vaikka se asunto onkin meille luvattu, ei olla vielä kirjotettu vuokrasopimusta. Mun on aina hirveen vaikeeta uskoa, että jotain oikeesti tapahtuu ennen ku on mustaa valkoisella. Paniikki myös todistuksista, joita vuokrasopimuksen liitteiksi on toimitettava, mä en jotenkin tajua. Huoh.
Silti rupesin jo tänään miettimään huonekalujen paikkoja. En oo ees nähny koko asuntoa, ja tuskin tuun näkemäänkään ennen muuttoa, jos vielä sillonkaan. Tutkin myös innoissani asuntoa lähellä olevan kauppakeskuksen tarjontaa.
Työhaastattelu sovittu, eli paniikki sit siitäkin. Millonkahan ja mitenköhän ihminen oppis elämään vähän tasasemmissa tunnetiloissa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti