torstai 9. heinäkuuta 2015

mikä laulaen tulee...

Oon aina sanonu, että oon laulanut yhtä pitkään ku oon puhunut sivuhuomautuksena, että en puhunut juuri mitään ennen kahden ja puolen vuoden ikää, joten tää toteamus saattaa olla yllättävän lähellä totuutta. Joskus enemmän ja joskus vähemmän, mutta käytännössä aina vähintään radion mukana kyllä, automatkat mun kanssa voi olla hyvin mielenkiintoisia ja musiikintäytteisiäOon opetellut soinnut ja peruskompin kitaralla ja pianolla ihan sitä varten, että pystyn säestämään itteäni. Ei tarvii aina ihan vain a cappellana laulaa.

Viimeisen puolen vuoden aikana oon kuitenkin tajunnut ihan jännästi, että laulamaan oppii laulamalla. Että mitä enemmän laulaa, sitä paremmin sen osaa. Että omaa äänialaansa voi ihan oikeasti kasvattaa ihan vain sillä, että toteaa, että tuohon nuottiin asti pitäisi tässä biisissä päästä - ja sitten laulaa, kunnes pääsee.

Tein mielenkiintoisen huomion, että loppujen lopuksi voin opetella laulamaan oikeastaan vähän mitä tahansa - mun ei tarvitse kuulostaa täsmälleen samalta kuin se alkuperäinen esitys. Mä voin tehdä omanlaisen version ja kuulostaa vaikka ihan itseltäni. Tämä toki vaati sen, että ensin onnistuin hyväksymään sen, että tältä mä kuulostan ja tällä tavalla laulan. 

Oon käsittänyt myös sen, että mulla on aina ollut lähipiirissä tosi musikaalisia ihmisiä. Sellaisten rinnalla tulee helposti tosi keskinkertainen olo. Enkä mä vieläkään tule ikinä kuulostamaan samalta - mutta se on ihan okei. Ne kuulostaa siltä, miltä kuulostaa ja laulaa niin kuin laulaa, mä kuulostan ehkä erilaiselta ja lauleskelen omalla tavallani. Oon oikeastaan jopa vähän kummastunut siitä, miltä kuulostan omissa äänitteissäni video rullaamaan pokkarissa ja kamera kohti seinää. Ajoittain ihan positiivisesti kummastunut.

Sanovat aina, että "harrasta urheilua, niin pysyy pää terveenä". Joo, auttaahan sekin, mutta ei se kaikille pelkästään riitä. Ainakin mä kaipaan myös jotain luovaa, jotain musiikkia. Nykyisin kaivankin kitaran esiin melkeinpä joka päivä ja laulan menemään. Joku biisi soi päässä - voisinpa opetella sen. Ja eiku opettelemaan. Ja eiku laulamaan. Flow-tila päälle ja sielu lepää.

2 kommenttia:

  1. Aivan totta!
    Ja miten laulaminen hoitaakaan päätä! (lauloi sitten hyvin tai huonosti)

    VastaaPoista