- kitara kerää ihan mielettömästi pölyä. Ja kaikkea muutakin moskaa
- mun kitarani G-kieli ei pysy vireessä. Ei niin millään
- ...no ei kyllä ne muutkaan kielet
- kitaransoitto on edelleen kivempaa kuin siivoaminen
- jokaiseen sormenpäähän voi sattua. Kohta ne taas kovettuu. Ja mulla on kuitenkin nailonkielinen kitara
- sain barre-rakon etusormen juureen. Sekin on siis mahdollista
- ...mutta se selvästi viestii siitä, että oon oppinut ottamaan barreja. Wuhuu! Ei siinä montaa vuotta kestänytkään. Vähän päälle vuosikymmen vain
- oikea on selkeästi mun hallitseva käteni, ja siinä etusormi luonnollisesti dominoiva sormi. Näppäillessä en silti käytä oikeaa etusormea ollenkaan, se vain hengaa ja yrittää pysyä poissa muiden tieltä. Logiikka?
- yhtäaikainen soittaminen ja laulaminen on vähän hankalaa silloin, kun ei tiedä sointuja, sanoja eikä oikein melodiaakaan
- kun jonkin lyriikanpätkän tai yksittäisen sanan unohtaa, ei sitä saa kaivettua muististaan kirveelläkään - ei ainakaan, jos sen puolivahingossa korvaa jollain, mikä kuulostaa melkein oikealta
- kummasti sitä oppii, kun tekee
maanantai 11. heinäkuuta 2016
havaintoja kitaransoitosta
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti