Päässä soi GG Caravan sellasella volyymilla, että melkein häiritsee. "Silti se valvottaa, silti se tuottaa kamalia paineit" ja niin edelleen. Hienointa tossa biisissä - ja koko suomenkielisessä sanotuksessa viime vuosina - kuitenkin on "aika on rahaa / mun aika on muovailuvahaa".
Aina, kun kuulen Windowsin alotusäänen, alkaa mun päässä soida Roxeten Queen of Rain. Siinä on ehkä muutama sama sävel, mut kun kerran tohon leikkiin lähti, ni se ei sit lopu niin millään.
--
Näin viime yönä unta, että kaverin kolmas lapsi sai unekseen Miisa. Tosin, samassa unessa sen kaverin esikoinen oli iso kala, joka jahtas mua ympäriinsä. Että ota se sitten todesta enneunena.
Joku vuosi sitten nimittäin heräsin niin, että päässä pyöri nimi Aino. Jäin sillon tosissaan miettimään, että kenestäköhän nyt on Aino tulossa. Pari päivää myöhemmin serkku ilmotti tyttönsä nimen - kah. Nauroin sille tätä hommaa, ni serkku kerto, että heillähän oli toinen nimi jo päätettynä, mutta pari tuntia ennen ristiäisiä olivat tajunneet, että se on ihan väärä, Ainohan tän lapsen pitäis olla.
Oon nähnyt unta myös yhestä elokuvateatterista (kävin siinä täsmälleen samassa teatterissa Brasiliassa muutama vuos myöhemmin) ja yhestä leffakohtauksesta (Pirates of the Caribbean - At World's End, kun ne laivat ampuu toisiaan pyörteen reunoilla, näin sen kohtauksen joskus ennen leffan ilmestymistä ja teatterissa tulikin sit aika déjà vu -olo.
Tammikuussa päivämäärä 30.1. oli jonkin unen lopussa tosi merkityksellinen. Odotin sillon, että yhen kaverin lapsi olis sillon syntyny, mutta ku ei, ni nyt ootan, että ens vuonna sillon syntyy joku.
Tosin, mä nään yleisesti ottaen aika paljon unia. Joku aamu herätessäni tällä viikolla ensimmäinen ajatus oli "enemmän unta, vähemmän unia" - kun ei niiltä ehi ees nukkua. Oon muun muassa ollu Chilessä, jossa oli puhuvia, kahdella jalalla käveleviä tiikereitä, heränny siihen, että oon varma, että alienit hyökkää ja kaikkea siitä väliltä. Oon nähny unia sarjakuvamuodossa; unia, joissa pyöri tv-sarjan alkutekstit; unia, joista oon ollu varma, että ne on jotain tv-sarjoja, jotka oon nähny ennenkin, joten tiedän, mitä tulee tapahtumaan. Yks uni oli kirjamuodossa, siis aukeama, jolla oli paljon tekstiä. Siitä en koskaan saanu tietää, mitä siinä oikeesti tapahtu, ku en ehtiny lukea.
--
Tää kaupunki vihaa pyöräilijöitä. Eilen aamulle töihin mennessä tiet oli täynnä nilkkaan asti ulottuvaa sohjoa. Ei siinä mitään, ymmärrän kyllä, että aamulla voi olla tärkeämpää putsata autotiet. Mutta kun iltapäivään mennessä ees rantaraitilla ei ollu tapahtunu mitään edistystä, niin meinas vähän verenpaine nousta. Illalla mukavasti jäätyi se sohjo, ja ens viikolle on taas luvattu ihan kunnon pakkasia. Katotaanpa siis, miten täältä pääsee töihin liikkumaan tulevina viikkoina.
--
Käytiin kattomassa Hugo. Se oli... kummallinen elokuva. Erilainen. Välillä tuli mieleen Amelie, välillä Sormusten Herra - mutta ihan vain sen takia, että pääosapojalla oli ihan samanlaiset silmät, kasvot ja ilmeet, kuin Elijah Woodilla Frodona. Hugo oli tarina. Ei suoranaisesti tarina jostain tietystä henkilöstä tai asiasta, vain tarina. En mä tota osaisi genrettää, tai suoraan sanoa, mille kohderyhmälle se on suunnattu. Mutta ei se sitä sano, etteikö se hieno olis ollut. Erityisesti tykkäsin ihan ensimmäisestä kuvasta, jossa Pariisin keskusta kuvattiin koneistona. Wau.
Olli aikoo lähteä viihteelle tänään. Mä päätin, että katonpa leffan. Yhen tietyn leffan, ihan vaan sen takia, kun tekee mieli ja oon muutaman päivän miettiny sitä: He's Just Not That Into You. Jotenkin tuntuu, että tässä koko asetelmassa on jotain vähän väärää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti