torstai 2. toukokuuta 2013

look before you leap

Ihan aina ei pää ja jalat kulje samassa tahdissa. Ajatus ja päähänpisto syntyy ja ennen kuin järkiosio aivoissa ehtis kertoa, että nyt ei kannata, on jalat jo testanneet, että mitenkähän tuon kiven päälle hyppääminen nyt onnistuisi.


Asfaltti saa jännän näköistä jälkeä aikaan. Nyt kuitenkin jo parempi kuin eilen. Ihmisen iho on jännää, kun se osaa parantaa itsensä.

Vapulta ei toivottavasti kovin pysyvänä muistona myös harvinaisen jumissa oleva niska, jonkinlainen mustelma toisessa olkavarressa ja vähintään kahden kämmenen kokoinen mustelmarykelmä toisessa reidessä. Timen tanssilattialla on reunoja ja korokkeita liian monessa paikassa, ja niin kovin hyvää musiikkia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti