2009

Mulla on vähän ikävä mun maniavaihettani. En saanu sillon aikaan yhtään sen enempää kuin nytkään, enkä etenkään nukuttua, mutta sillon se univaje ei haitannu. Sillon vaan viuhto menemään.

2009 kuuntelin PMMP:tä paljon, hyvin paljon. Yli muiden nousi sillon Ikuinen leikki.

ennen lauloin kauniimmin
kunnes vihdoin tajusin
se ei vie sua unista pois
mulla menee lujempaa
kuin kukaan teistä arvaakaan

ja jos sattuu

se kovettaa mua

Tuo kertoo aika paljon siitä ajasta.

2009 oli mun tähän astisen elämäni paras vuosi. Siinä oli kaikkea outoa. Koko alkuvuoden seinät kaatu päälle, jos olin yksin kotona enemmän kuin puol tuntia, joskus sekin oli liikaa. Valvoin joka yö kahteen, näin ihmeellisiä unia (osaks vielä kummallisempia kuin nyt) ja nukuin parhaimmillaan vain muutamia tunteja. Välillä en syöny ollenkaan, koskaan siihen ei ollu mitään tarvetta, ei ollu nälkä, ei heikottanu, ei mitään. Kävin lomalla elämästä, kaverin luona piti viettää pari päivää, veny viikkoon. Ei tarttenu ajatella mitään. Pyörin baareissa tanssimassa vähän joka yö. Kesä oli polttavan kuuma, tuli uusi koti ja mies, joka tekee mulle ruokaa.

En mä tiedä. Mulla vaan on vähän ikävä sitä vuotta.

Nykysin päässä pyörii vain lause Synestesiasta.

jos nukkumaan
ei tänään mennä ollenkaan
huominen ei saavu

Ei muuten toimi.