Aikamoinen kohelluspäivä. Tänään oon:
- saanu sähköiskuja joka paikasta, mm. läppäristä ja tiskialtaasta.
- kironnu pari tuntia, ku yks nettisivu ei tahtonu latautua, ja ku lopulta sain tukihenkilön langan päähän, se latautukin ihan normaalisti. Siinä vaiheessa ei voinu ku nauraa ja todeta, että tehokasta tukea.
- hämmentyny tosissaan, ku työpöydän vieressä näytti istuvan kissa. Se oli mun kengät.
- polttanu käteeni palovamman vedenkeittimen vesihöyryssä.
Lisäks toimistolle tuli lukkosepät, jotka pisti sarjotukset uusiks. Touhusivat aikansa, sanoivat, että kaikki on nyt niinku pitäis, ja lähtivät menemään. Jonkin ajan kuluttua naapuritoimiston miehet tuli kolkuttelemaan ovelle, että onko lukoille tehty jotain, ku he eivät pääse ulko-ovesta sisään.
Aamulla oli ripset ihan kunnolla jäässä. Viimeks muistan sellaset jääpisarat vuodelta 2007, ku pyöräilin kouluun 35 asteen pakkasessa. Nyt ei loppumatkasta meinannu avautua silmät, ku ripset jääty kiinni toisiinsa.
On myös kiva, kun pitää pyörää ulkovarastossa, että se ei jäätyis. Eihän se sit oo jäätynykään, ulkovaraston lukko tosin meinaa olla aamusin jäässä. Yhtään en kironnu aamulla, en.
Auringonnousut ja -laskut on ollu hienoja.
Voisin juoda kahvia, mut ei oo kermaa. Voisin periaatteessa käydä kaupassa hakemassa sitä, mutta en jaksa ees alkaa miettiä, mitä muuta tarttis tuoda.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti