tiistai 7. helmikuuta 2012

kerrostaloasumista

Jokin aika sitten käytävän palohälyttimestä alko loppua patteri. Olin yksin kotona, ku se alko piipittää itekseen puolen minuutin välein, ja meinasin seota, ku en tienny, mistä se johtu. Seuraavan päivän aikana sain selville äänen lähteen, ja meinasin seota, ku se ei vaan loppunu. Parin vuorokauden kuluttua olin soittanu kiinteistöhuoltoon, ja vielä tunnin päästä toisen kerran, että voiko ne tehä sille jotain, sitä ei vaan kestä.

Nyt viimeset pari viikkoa alemman kerroksen palohälytin on huutanu samaa. Mulla palaa siihen hermo käytävässä kulkiessa. Ketään muuta se ei ilmeisesti oo haitannu. Tänään oli pakko laittaa viestiä, että vois varmaan paloturvallisuuden nimissä tehä tolle jotain.

Erilaisia ärsytyskynnyksiä ilmeisesti.

Asutaan vajaan sadan asunnon talossa. Näistä ainakin 50 käyttää samaa pesutupaa. Hauskaa sikäli, että lähes aina sinne pesutupaan pääsee, kun haluaa. On kuitenkin yks tytsy, jolle ei oo selvästikään auennu se, että toi varauskirja ja vapaa tupa toimii vaan, jos kaikki noudattaa sääntöjä. Kerran se pesi pyykkiä meiän vuorolla, ja kun salapoliisityöllä olin selvittäny, mistä asunnosta vois sellanen idiootti olla, ei siellä ollu ketään kotona. Jes. Jätin vähän palautetta, ja tuli sit pyytämään anteeks.

Luulis, että olis tajunnu siitä jotain ja oppinu ajattelemaan. Mutta ei. Sama ihminen varaa muutaman tunnin pyykkivuoroja ilmeisesti niin, että laittaa yhen koneen pyörimään ja lähtee töihin/lenkille/jonnekin, ja sieltä palatessaan sit hakee pyykit. Jos hakee. Ja saman tytsyn pyykkejä myös siirtelin kuivaushuoneesta pois tieltä, kun olivat siellä reilusti päälle vuorokauden roikkuneet. Ja tähänkin ihan vaan kysymys: oonko se vaan minä, vai miks mulle ei tulis mieleenkään kuivata stringejä yleisessä kuivaushuoneessa, tai ainakaan unohtaa niitä sinne pariks vuorokaudeks? Huoh.

Nonii. Mä en tykkää pyykinpesusta muutenkaan, ni ärsyttää kahta kauheemmin, jos joku tekee siitä vielä vaikeempaa.

--
Siskontyttö on maailman sulosin. Tepsuttaa ympäriinsä, heittäytyy välillä maahan kaksinkerroin parkumaan, kun kaikki ei mene niin kuin hän haluaa - mikä drama queen :D - ja tulee kirjan kanssa syliin tai kainaloon lukemaan ihan rauhassa. Vastahan se vuosi sitten makas vaan selällään lattialla tai sylissä mitään mistään tajuamatta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti