En vieläkään osaa kirjotella pitkästi yhdestäkään elokuvasta. Päädyn siis naputtelemaan muutaman lauseen niistä leffoista, jotka muistan tässä lähiaikoina katsoneeni.
Tällä hetkellä ruudulla pyörii Superman Returns. Keskittymisaste on niinkin suuri, että välissä voi vaikka blogata. Tiedän nähneeni tän aikoinaan leffassa, mutta en muista yhtään mitään tapahtumista. Nyt kun tätä tunni verran on kattonut, niin en yhtään ihmettele. Ei sillä, että Teräsmies nyt ikinä oli supersankareista mielenkiintosimpia, mutta voi hyvä ihme. Hauskinta on ehkä James Marsdenin rooli, kun on nähny Marsdenin haastattelun, jossa mies totes, että ei rooleissaan ikinä "get the girl".
Eilen katoin kanssa hyvin suuren taideteoksen, Mamma Mia. Elokuva, joka on hyvin kiva kuunnella, mutta ei niin kiva kattoa. Abban musiikki on ihastuttavaa, Amanda Seyfried äärimmäisen suloinen ja - pakko myöntää - Dominic Cooper ilo silmälle. Ja ne Kreikan maisemat, ah. Leffan paras kohta on Dancing Queen, jossa koko saaren nuoret ja vanhat naiset jättävät arkiset työnsä ja liittyvät tanssivaan ja laulavaan ryhmään. Jotenkin silmät aina kostuu siinä vaiheessa.
Näitten vastapainoksi on onneks tullu vähän aikaa sitten katottua Dog Day Afternoon. Elokuva, joka näyttää (taas kerran) todeksi lauseen "totuus on tarua ihmeellisempää". Tykkäsin! Oon aina ollu ihan hävettävän huono tietämään mitää ns. klassikkonäyttelijöistä, mutta Al Pacinosta tykkäsin tässä ihan tosissani. Genreksi mainitaan komediatrilleri, joka ajatuksena oli jotenkin järjetön ja kiinnostava, mutta kuvaa kyllä melko hyvin leffan henkeä.
Ja viimeisenä lähipäivien ajalta, The Cabin in the Woods. Leffa, joka jo pelkästään tekijöidensä perusteella kiinnosti mua ihan järjettömän paljon - Buffy-käsikirjoittaja Drew Goddard käsikirjoittajana ja ohjaajana, Joss Whedon käsikirjoittajana ja tuottajana. Mistään lehtiarvostelusta en saanut minkäänlaista käsitystä siitä, mistä tässä oikeesti on kyse, ja uskallanko ylipäätään kattoa kauhuleffaksi genretettyä elokuvaa. Uskalsin! Suurimmat huvit sain tuttujen näyttelijöiden löytämisestä (Thor juoksee pitkin metsää ja Topher polttelee millon mitäkin), mutta myös käsikirjotuksen omaperäisyys saa multa suosionosoitukset. Eniten suosittelisin kauhugenren fanille, joka ei kuitenkaan ota lempigenreään liian vakavasti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti