Joku naapuri oli jättänyt alaoveen vihaisen lapun: "Joku huudatti musiikkia ti-ke-yönä. Voisit vähän ajatella. Tollaiset apinat voisi vaikka muuttaa pois." Teki mieli jättää kehitysehdotus siihen lappuun, että jättäisi vaikka oman nimensä ja/tai asunnon numeron mukaan. Suurin osa ihmisistä varmaan kävisi mielellään pyytämässä anteeksi, jos itsensä tunnistaa. Tuollainen nimetön valitus lähinnä huvittaa tai ärsyttää. Lisäksi tää talo nyt vaan sattuu olemaan sen verran iso, että olisi ihan kiva tietää, missä päin tuo mahtoi tapahtua...
Vähän aikaa sitten raivosin ite pyykkituvassa pyykkivuorovarkaalle. Tuli ovelle pyytämään anteeksi eikä varmasti hetkeen samaa mokaa tee.
Eipä tässä talossa kyllä muutenkaan hirveesti olla naapureiden kanssa tekemisissä. Toisin sanoen, ei yhtään.
ÄIti on asunut samassa taloyhtiössä yli 18 vuotta. Siinä on tullut naapureiden kanssa tutuksi, vaikkakin moni tuttu on muuttanut pois ja tilalle on tullut vähemmän tuttuja. Sisko taas tänään kertoili, miten hiekkalaatikolla pyörii paljon nuoria äitejä lastensa kanssa, ja tutustuu pakollakin. Mutta ehkä se on pienkerrostalossa aika eri asia, ja erilaiset elämäntilanteet.
Mutta olishan sitä kiva, jos olis tuttuja naapureita nytkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti