Eilen oli hikka kuudesti.
Yöllä oli upea sumu. Hernerokkasumu. Näkyvyyttä ei ollut montaa metriä. Epätodellinen tunne.
Tein kahden litran lettutaikinan. 12 kananmunaa. Oli sitä aika paljon. Ja kyl sitä sai paistaakin pitkään. Ja sit ne kaikki vaan meni. Totesin taas sen, että tän takia kaikkia taikinoita voi vähän modata terveellisemmäksi. Jauhoista 40% valkoista vehnää, 40% grahamia ja 20% soijajauhoja. Ei sitä mausta huomaa. Mun mokkapaloissakin on huomattava määrä grahamia ja soijaa. Jos pitää syödä paljon, ni ehkä se on parempi, että ei syö pelkkää valkoista vehnää.
Black Dynamite. Öööö... ...? Ehkä on vaan parempi, että en sano kummemmin mitään. Jos olis kattonu enemmän ton tyylilajin leffoja, ni parodiakin olis enemmän avautunu. Ja nyt hieman kärsi keskittyminen, kun paistoin lettuja samaan aikaan.
Lisää Dexteriä vaan. Kakkoskausi, ja yh, kun mä inhoan Lilaa.
Rumassa oli Blues Brothersit! Kaks miestä, mustissa puvuissa, aurinkolasit ja hatut päässä. Olin ihan liekeissä niistä, ja kukaan muu ei tajunnu. Rumassa on enemmänkin noita kummallisia ilmestyksiä. Joku kerta siellä oli 80-luvun henki: pariskunta, joka ilmesty lattialle, kun Michael Jacksonin Thriller alko soida, ja katos, kun se loppu.
On taas niin kipeenä kaula ja hartiat, että ei mitään rajaa. Ja olkapäät. Ja vähän kaikki.
Ps. Mun tekee kamalasti mieli sipsejä. Mun. En oo syöny sipsejä moneen vuoteen oikeestaan, nyt tässä viimesen vuoden aikana oon alkanu niitä napsia, jos jossain on ollu tarjolla, ja tässä sitä ny sit ollaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti